Oletko huomannut kiireen ja stressin yhteyden vatsaoireisiisi?
Onko sinullekin tuttu tilanne? Kiire painaa, on huolia ja stressiä, lisäksi vatsa kehtaa oikutella juuri silloin kun sitä vähiten kaipaisi. Monilla vuoden pahin kiire ajoittuu juuri Joulun aikaan, yrityksen viimeinen kvartaali on loppumassa, pitää suunnitella tulevaa vuotta, opinnoissa deadlinet paukkuu ja tenttejä on paljon. Lisäksi on se Joulukin tulossa, pitäisi siivota, leipoa, suunnitella ja ostaa lahjat. Väsyttääkin ja sää on harmaa, kuten mielikin...
Kuormittavassa elämäntilanteessa tai kiireen ollessa liikaa läsnä, voi vatsan oireilu alkaa tai pahentua. Puhutaan suoli- aivoyhteyden vaikutuksesta ruoansulatukseen ja vatsan toimintaan. Tämä muutos hermoston toiminnassa voi tuntua esimerkiksi turvotuksena, vatsan kipuiluna, ummetuksena, ripulina, närästyksen tunteena. Muitakin oireita voi olla, oireilu on yksilöllistä.
Suurin osa tietääkin, että minullakin on IBS- diagnoosi ja todella tiedän stressin ja kiiren vaikutuksen vatsan oireisiin ja toimintaan.
Muistan vahvasti kun kaksi vuotta sitten valmistuminen Fysioterapeutiksi oli aivan ovella, oli opinnäytetyön kiireisin rutistus ja esitys, viimeiset tehtävät ja tentit, sekä viimeinen työharjoittelu, jonka tein Savonlinnan Keskussairaalan sydänosaston ja sydänvalvonnan osastonfysioterapeuttina! Sydänosaston fysioterapeutiksi perehtyminen on kova homma valmiille, kokeneelle fysioterapeutillekin, saati aivan aloittavalle. Minua auttoi tehtävässä vahva kokemus entisestä ammatista hoitotason ensihoitajana ambulanssissa, sekä tarvittaessa saatavavilla olevan vanhemman kollegan tuki ja konsutointimahdollisuus.
Mutta oli miulla vatsan kanssa hankalaa! Kipua, turvotusta, röyhtäilyä, närästystä, eli pitkään poissa olleet IBS- oireet palasivat. Onneksi olin osannut tähän valmistautua, syödessä kiinnitin huomiota huolelliseen pureskeluun ja söin helposti sulavaa ruokaa. Esimerkiksi vaihdoin punaisen lihan kanaan ja kalaan, vältin raakoja vihanneksia, söin vihannekset kypsänä. Samalla panostin palautumiseen ja uneen niin paljon kuin mahdollista. Minua auttoi myös tieto siitä että oireet todennäköisesti poistuvat kun kiire ja stressi vähenee, näin kävikin.
Miksi vatsamme reagoi stressiin ja kiireeseen?
On selvää että toiminnalliset vatsavaivat ja keskushermoston toiminta liittyvät yhteen, toiminnallisista vatsavaivoista kärsivä kärsii yleensä näiden lisäksi muuta väestöä useammin masennuksesta/masentuneisuudesta, liiallisesta ahdistuksesta ja jännittyneisyydestä. Vatsaoireista kärsivällä on myös suurempi riski sairastua ahdistukseen, tai masennukseen, sekä kokea stressiä.
Vielä ei tiedetä varmasti kaikkia mekanismia, tai mekanismeja tämän takana. Kymmenes aivohermomme, vagushermo kuitenkin tiedetään olevan yksi tekijä ja viestin viejä vatsan/suoliston ja aivojen välillä. Tiedetään että tämä tärkeä viestireitti kulkee molempiin suuntiin.
Vatsavaivoilla on selkeä yhteys psyykkisiin ja mielialan oireisiin. Koska vahva hermostollinen vaikutus vatsaoireisiin liittyy, erityisesti autonomisen hermoston sympaattisen osan liiallinen aktivaatio, on hermoston rauhoittaminen tärkeää oireiden lievittämiseksi.
Lyhyesti sanottuna, elimistö ei ole ruoansulatustilassa stressin keskellä, jolloin sympaattinen hermoston osa on yliaktiivinen. Tällöin esimerkiksi ruoansulatusentsyymien eritys vähenee, koska evoluution näkökulmasta ruoan pilkkominen ja imeytyminen ei ole olennainen asia stressin hetkellä. Liiallinen kuormitus voi myös muuttaa suolen mikrobikantaa epäedulliseen suuntaan.
Hermoston rauhoittuminen saattaa tapahtua automaattisesti kun kiire ja stressi helpottaa, tai sitä voidaan edesauttaa omilla toimilla.
Kuva yle.fi.
